Kulttuurikritiikkiä - Arhi Kuittinen Kulttuurikritiikkiä - suomettumisen pitkä varjo pelokkaiden maassa

Kaikki blogit puheenaiheesta Edvard Gylling

Itä-Karjalan kysymys vuosina 1917-1920

Karjalan kysymys vuosina 1917-1920

eli katsaus Karjalan-kysymyksen poliittiseen luonteeseen ennen "Gyllingin Karjalan" syntyä - ja hieman sen jälkeenkin.

Otteita ja tekstiä Yrjö Ruuthin (myöh. Ruutu) laajasta katsausartikkelista vuodelta 1920. http://elibrary.karelia.ru/book.shtml?id=13378

*

JOHDANTO

Edvard Gylling kuvaa miten talolliset saivat oikeuden taksvärkätä torppareitaan

Tänään (18.2.) on Edvardin päivä, ja sen muistuttamana voimme lukea ajatuksen kanssa fil. tri Edvard Gyllingin artikkelin:

Milloin talolliset saivat oikeuden torpparien verottamiseen?

Monessa muodossa, valtion ja kunnan veroina, vuokranmaksuna ja alhaisien työpalkkojen muodossa virtaa suuri osa maalaisköyhälistön työntuloksista vielä meidänkin päivinämme (kirjoitettu 1910, vh) vieraisiin käsiin.

Edvard Gylling ja Neuvosto-Karjalan suomalaiset fennomaanit

Edvard Gylling ja Neuvosto-Karjalan suomalaiset fennomaanit

*

Suomen vallankumouksen 1918 ajautuessa kohden täydellistä tappiota, talousasiain kansanvaltuutettu Edvard Gylling vetäytyi muiden kapinahallituksen jäsenten tavoin Viipuriin, jossa hänestä huhtikuun lopulla tuli diktaattoriksi nimitetyn Kullervo Mannerin esikunnan kansliapäällikkö. 

Miten säätyläispoika Edvard Gyllingistä tuli kapinajohtaja ja maanpakolainen?

Edvard Gyllingin sisäinen sota 1918

*

Siviilielämässä Edvard Gyllingin nuoruusvuodet olivat häikäisevät:

Ennen 30 vuoden ikää Gylling oli tohtori, dosentti, kansanedustaja, arvostettu tutkija, päätoimittaja ja tilastovirkamies, piirilääkärin vävy ja kahden lapsen isä, sivutoiminen sukutilanhoitaja.

*

Kysymys kuuluu:

Edvard Gyllingin paikallisen ja väliaikaisen vallankumouksen malli 1918

Edvard Gyllingin paikallisen ja väliaikaisen vallankumouksen malli 1918

*

Johdatus aiheeseen

Pidin Ikaalisissa 28.4.2018 järjestetyssä 1918-seminaarissa esityksen dosentti, kansanedustaja Edvard Gyllingin päätymisestä kapinaan, otsikolla ”Edvard Gyllingin sota 1918”.

 

Yleisen tutkimuskirjallisuuden, SDP:n puolueaineiston ja Gyllingin ennen ja jälkeen kapinan kirjoittamien tekstien perusteella päädyin teemaattiseen ydinkysymykseen:

Ikaalisten suojeluskunnan paheksuminen punapäällikön kodin tuhoamisen johdosta

Joukko Ikaalisten Suojeluskuntalaisia

ilmaisi 3.5.1918 Ikaalinen- lehdessä "syvän mielipahansa ja inhonsa" sitä täystuhoa vastaan joka oli suunnattu valokuvaaja Nestor Karlssonian taloa kohtaan Piiskurilla, liki Ikaalisten kirkkoa.

Tohtori Edvard Gylling ja hänen toimintansa kapinan jälkeen 1918-1920

Tohtori Edvard Gylling ja hänen toimintansa kapinan jälkeen 1918-1920

”Kapinakomissario” Gyllingin tie tappion jälkeen:

Viipuri – Helsinki – Tukholma – Pietari – Itä-Karjala. 

- Helsingin Sanomien kertomana.

*

Johdannoksi

Helsingin Sanomat 30.10.1918 (s. 6);

”Muistelmia punaiselta ajalta.”

Tohtori Edvard Gyllingin puheilla (14.3.1918).

Tohtori Edvard Gylling ja hänen toimintansa kapinan jälkeen 1918-1920

Tohtori Edvard Gylling ja hänen toimintansa kapinan jälkeen 1918-1920

”Kapinakomissario” Gyllingin tie tappion jälkeen:

Viipuri – Helsinki – Tukholma – Pietari – Itä-Karjala. 

- Helsingin Sanomien kertomana.

*

Johdannoksi

Helsingin Sanomat 30.10.1918 (s. 6);

”Muistelmia punaiselta ajalta.”

Tohtori Edvard Gyllingin puheilla (14.3.1918).

Edvard Gyllingin sota 1918 – alussa olivat maailmansota, kumous - ja Lenin

Edvard Gyllingin sota 1918 – alussa oli maailmansota, kumous – ja Lenin

Miten Gyllinistä tuli kapinan arkkitehti..

*

Kapinahallituksen ministeri Antti Kiviranta pakoili Suomessa 1918-1920

Kansanvaltuuskunnan ainoan Suomeen jääneen jäsenen Antti Kivirannan muistelus

Miten minä selvisin kapinan jälkeisessä Suomessa piileskellen ja useinkin valkoisella puolella olevien avustuksella.

*

Kansanvaltuutettu Antti Kiviranta, s. 1886 Viljakkalassa, muistelee:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Kiviranta

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä