Kulttuurikritiikkiä - Arhi Kuittinen Kulttuurikritiikkiä - suomettumisen pitkä varjo pelokkaiden maassa

Kaikki blogit puheenaiheesta Solidaarisuus

Kansallismielisyys lisää epäluottamusta ja vähentää solidaarisuutta

Nykymuotoinen tämän vuosisadan suomalainenkin kansallismielisyys on paremmin linjassa autoratiivisuuteen perustuvan yhteiskuntamallin kanssa kuin liberaalin demokratian. Tällainen kansallismielisyys ei edistä ihmisten solidaarisuutta, ei edes samassa yhteisöissä elävien keskinäistä solidaarisuutta. Kansallismielisyyden edellytys ja samanaikainen päämäärä on epäluottamus kanssaihmisiä kohtaan. Viholliskuvat vain sattuvat olemaan usein perusteettomia, mutta pelko ja tietämättömyys tekevät viholliskuvista houkuttelevia.

"Euroopan solidaarisuusjoukot: pilottihankkeesta toteutukseen". Mitä tarkoittaa?

"EU-suurlähettiläät vahvistivat 27. kesäkuuta neuvoston puheenjohtajamaan Bulgarian ja Euroopan parlamentin edustajien aikaansaaman yhteisymmärryksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen oikeudellisesta kehyksestä ja asiaa koskevasta budjetista vuosiksi 2018–2020.

Euroopan solidaarisuusjoukot perustettiin helpottamaan 18–30-vuotiaiden nuorten osallistumista erilaisiin solidaarisuustoimiin eri aloilla (ympäristö, kulttuuri, sosiaalipalvelut sekä pakolaisten, lasten tai ikääntyneiden auttaminen) eurooppalaisten arvojen käytännön ilmentymänä.

Kempeleen kitsas hoitajat ditsas!

Tehdään alkuun heti yksi asia selväksi. Lähi- ja sairaanhoitajat tekevät tällä hetkellä normaalit työvuorot listan mukaan. Kyseessä ei ole lakko. 

Hoitajat eivät ole vastuussa mahdollisesta potilasturvallisuuden vaarantumisesta, se on työnantajan vastuulla. Jos potilasturvallisuus vaarantuu jo vuorokauden ylityökiellon jälkeen, jotain varmasti on vialla itse systeemissä.

Kenen kannattaa olla solidaarinen?

Antti (nimi muutettu), jonka tunnen muutaman mutkan takaa, on kolmikymppinen, joka ei ole koskaan ollut töissä eikä oikeastaan koulussakaan. Suomalaisesta systeemistä kertoo aika paljon, että koulussa meni monta vuotta, ennen kuin reagoitiin siihen, että Antti kävi siellä vain syömässä. Kotiin lähetettiin lappuja, jotka Antti itse kuittasi. Liian vähän henkilökuntaa koulussa. Tai ehkä liian paljon niitä, joille riitti virkatehtävien hoitaminen (lappu koululaisen laukkuun). Antti ei tee mitään pahaa, mutta ei mitään hyvääkään. Työkkärin kirjeet menevät roskikseen.

Rahan puute johtaa myös solidaarisuuden puutteeseen

Eurooppaa on totuttu pitämään edelläkävijänä teknologisesti ja taloudellisesti. Näin ei ole enää, ja näyttää siltä, että Euroopan asema käy yhä vaikeammaksi. Suomen hyvinvointivaltion palvelut ovat pitkään olleet ihmettelyn ja ihastelun aiheita muualla maailmassa. Viimeisen parin vuosikymmenen aikana palveluja on kuitenkin karsittu ja jatkuvasti tuodaan esiin, että niihin ei ole varaa.

Onko yksityisalojen työntekijä myös osingonsaaja?

Aina järkevä Risto Siilasmaa käsitteli TV:n Ykkösaamussa (20.5.) palkkakustannuskehitystä Teknologiateollisuuden johtajan roolissa. Hän esitti monta realistista näkökulmaa mutta uutiskynnyksen ylitti kanta, jonka mukaan palkkauskustannusten tulisi olla riippuvaisia yhtiön kannattavuudesta ja että palkkauskustannuksista tulisi sopia paikallisesti.

Raimo Sailas haukkuu väärää puuta

Raimo Sailas toistaa Aamulehden haastattelussa 10.2. useasti esitetyn väitteen, jonka mukaan Sari Sairaanhoitaja turmeli Suomen kilpailukyvyn vuonna 2007. Tämä on mielestäni väärä analyysi. Suomen kilpailukyvyn ovat turmelleet ne mekanismit, jotka Sari Sairaanhoitaja nosti esille.

Sari Sairaanhoitaja oli kokoomuksen vaalitäky: kokoomus lupasi sairaanhoitajille palkankorotuksen valtaan päästyään. Lupaus perustui varsin laajalti hyväksytyyn käsitykseen, jonka mukaan sairaanhoitajien palkkaus oli jäänyt jälkeen vaativuudeltaan vastaavista, mm. amk-insinöörien töistä.

Yhteiskunta ei ole liikeyritys

Yhteiskunta ei ole liikeyritys eikä sitä voi johtaa liikemaailman lainalaisuuksien mukaan. Yrityksen on tarkoitus tehdä voittoa omistajilleen ja silloin sen käytössä oleva keinojen valikoima on aivan erilainen kuin demokraattisen yhteiskunnan päätöstenteossa.

Suomen tulevaisuus rakennetaan yhdessä

Suomen 100-vuotis juhlavuoden teemana on yhdessä. Suomessa voidaan olla ylpeitä saavutuksistamme, mutta meidän pitää myös varmistaa saavutusten säilyminen tuleville sukupolville. Edellisessä Suomen nykytilaa kuvaavassa jutussa kuvasin syitä, miksi yhteiskunnan uudelleen rakentaminen on välttämätöntä. Yhteiskunnan uudelleenrakentaminen vaatii jokaisen osallistumista sekä oman ja läheisten edun tavoittelun laajentamista koskemaan myös ainakin itselle tärkeiden väestöryhmien etuuksien parantamiseen.

Mitä rakenneuudistuksia tulisi tehdä?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä