Kulttuurikritiikkiä - Arhi Kuittinen Kulttuurikritiikkiä - suomettumisen pitkä varjo pelokkaiden maassa

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Kaasuputken edistäjät ovat Venäjän asialla

Kultarannassa keskustellaan näinä päivinä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Antti Rinne ilmeisesti luulee että pääministerin asemassa pärjää heitoilla, joille demarien kokouksissa taputellaan. Väärässä on - se on pääministeri, jolla pitää olla vastaus, mitä tehdään jos Afrikasta tulee 100-200 miljoonaa siirtolaista.

Presidentti Niinistö otti esiin kaksi kysymystä, joihin on mielestäni helppo vastata.

Ulkopolitiikka unohdettiin

NATO näyttää Venäjälle voimaansa pitämällä harjoituksia Itämeren alueella ja tuomalla joukkoja Baltiaan ja Puolaan. Suomi on solminut NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen ja tarjoaa aluettaan sellaisten harjoitusten pitopaikaksi, joita harjoituksia Yhdysvaltojen asevoimat mainostaa Venäjälle osoitetuksi voimannäytöksi. Mitä tästä Suomelle pitkällä tähtäyksellä seuraa?

Suomen paikka on Natossa

Venäjän rajanaapurina uskottava maanpuolustus on Suomen valtion elinehto. Venäjällä on sekä valmius ja tahtotila käyttää sotavoimiaan naapuravaltioitansa vastaan, kuten Georgian sota ja Krimin valtaus ovat osoittaneet. Tässä valossa onkin perin kummallista, että suomalaiset vieläkin vastustavat Nato-jäsenyyttä. Ei ole realismia odottaa, että Suomen kaltainen pieni valtio voisi enää nykyaikaisessa sodankäynnissä pärjätä Venäjää vastaan. Otamme aivan liian suuren riskin pitämällä kiinni siitä uskomuksesta, että talvisodan ihme voisi toistua.

Säilyykö Nato-optio?

Presidentti Niinistön kehotuksesta huolimatta keskustelu ulkopolitiikasta ei ole juurikaan vilkastunut vaaliväittelyissä. Keskustelun tarvetta on vähentänyt se, että aihetta koskevat näkemykset jakautuvat aika vakiintuneesti eri tahojen kesken. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa asemassa ei myöskään odoteta tapahtuvan erityisiä muutoksia ensi vaalikaudella. Yhteistyötä kehitetään Naton, EU:n ja muiden Pohjoismaiden kanssa ja Nato-optio halutaan säilyttää todennäköisesti vielä vuoden 2023 vaaleihin valmistauduttaessa.

Hornet-kaluston korvaaminen uuden sukupolven monitoimihävittäjällä

Puolustusministeriö tuli esiselvityksessään siihen tulokseen, että nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren päättyessä 2025 – 2030 tulee vastaavat suorituskyvyt korvata täysimääräisesti ja tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten modernit monitoimihävittäjät. Korvaushanke kestää noin vuosikymmenen. Se sisältää esitietojen keräämisen julkisista lähteistä, tutustumisen potentiaalisiin valmistajiin, tietopyynnön, tarjouspyynnön sekä tähän tehtävät tarvittavat tarkennukset, lopullisen tarjouksen sekä näiden perusteella tehtävän hankintapäätöksen.

Naiset armeijaan vai kansalaispalvelukseen?

Miksi Liike Nyt äänesti tyhjää ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalipaneelissa koskien kysymystä kansalaispalveluksesta?

Kansalaispalvelun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty yleisessä keskustelussa.

Puolueiden aikalailla yhtenäinen linja on ollut, että kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus olisivat erillisiä asioita myös tulevaisuudessa. Kansalaispalveluksen tavoitteena on saada naiset osalliseksi kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen piiriin.

Sotilaallinen varustautuminen muuttaa maailmaa

Sotilasmenot kasvavat nykyään nopeasti etenkin Aasian maissa, missä niiden suuruudeksi arvioidaan nykyisin noin 450 miljardia dollaria. USA:n aggressiivinen asenne Kiinaa kohtaan, Kiinan ja Intian keskinäinen kilpailu, Korean niemimaan tilanne ja Kiinan kiistat muiden maiden kanssa merialueiden hallinnasta pitävät todennäköisesti yllä reipasta kasvua jatkossakin.

TP Niinistö johtaa Suomen ulkopolitiikkaa galluppien taakse piiloutuen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kertoi Financial Timesille antamassa haastattelussa (4.6.), että hän ei kannata Nato-jäsenyyttä, koska suomalaiset eivät tue jäsenyyttä, ja että hänkin on suomalainen.

Tämä argumentti on epärehellinen, sillä suomalaiset ovat tutkitusti valmiita tukemaan Nato-jäsenyyttä, mikäli juuri valtiojohto suosittaisi ratkaisua. (Verkkouutiset 24.3.2014) Koska kansan luottaa turvallisuuspolitiikassa valtiojohtoon, on ratkaisu oikeammin kiinni nimenomaan Niinistön omasta sekä muun valtiojohdon päätöksentekokyvystä.

Virassa oleva presidentti sidottu selontekojen linjauksiin

Jotenkin on erikoista tämä polemiikki virassa olevaa tasavallan presidenttiä kohtaan mm. Nato -linjausten osalta. Virassa olevaa presidenttiä sitoo eduskunnalle annetut selonteot  ja eduskunnan kannanotot niihin.

Eläköityneiden suurlähettiläiden Nato-kannat kertovat totuutta nyky-Suomesta

Suomen Moskovan-suurlähettilään virasta viime vuoden elokuussa eläköitynyt Hannu Himanen (66 v.) julkaisi hiljattain kirjan otsikolla ”Länttä vai itää - Suomi ja geopolitiikan paluu” (Tietokustantaja Docendo Oy).

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä