Kulttuurikritiikkiä - Arhi Kuittinen Kulttuurikritiikkiä - suomettumisen pitkä varjo pelokkaiden maassa

Kaikki blogit puheenaiheesta Ev-lut kirkko

Nationalismi on kirkolle myrkkyä

Evankelisluterilainen kirkko twiittasi (14.3) viestin: ”Nationalistinen ideologia leviää eri puolilla Eurooppaa. Sitä myrkkyä ei kannata niellä.” Tähän viestiin oli merkitty #hallaaho.

Kysyin sähköpostitse Evakelisluterilaisen kirkon kansliapäällikkö Jukka Keskitalolta, että: Mikä on tämän viestin sanoma? Mitä tahdotte tällä viestillä kertoa? Miksi viestiin oli merkitty Jussi Halla-aho?

Hän vastasi viestiin seuraavasti sähköpostilla.

Turvapaikanhakijoiden leiri ja läheisetiikan perversio

Kirjoitus julkaistu alun perin Vastavalkea-verkkojulkaisussa: https://vastavalkea.fi/2017/03/15/turvapaikanhakijoiden-leiri-ja-laheisetiikan-perversio/

Vierailtuani ensin Kiasman edessä ja sittemmin Rautatientorilla haastattelemassa mieltään osoittavia irakilaisia törmäsin toistamiseen seuraavanlaiseen argumentaatioon: ”we cannot go back to Iraq, because of x” (”emme voi palata Irakiin, koska x”), x:n ollessa jokin henkilökohtaiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka, joka Suomen lain(kin) mukaan periaatteessa oikeuttaa turvapaikkaan.

Spn-laki - ev.lut. seurakunnan Helsingin hiippakunta- kirkosta eroaminen

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole vielä astunut voimaan Suomessa. Monet ev.lut kirkkoon kuuluvat harkitsevat ja keskustelevat pitäisikö ev.lut kirkon jäsenyydestä erota.

Muun muassa siksi, että kun 1.3.2017. spn-laki astuu voimaan. Helsingin srk-neuvosto ja hiippakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen vihkiä samaa sukupuolta olevat parit avioliittoon heidän sitä pyytäessä tai siunata maistraatissa vihittyjen homo tai lesboparien avioliitot kirkon tiloissa, heidän sitä pyytäessä.

Pseudoliberaali piispaehdokas

Teemu Laajasalo on televisiosta tuttu karismaattinen esiintyjä. Nuorekas mies jolla on liberaali maine. Paino on sanalla maine. Helsingin Sanomat taustoittikin asiaa siten, että nostettin esiin se, että hän on itse asiassa monissa asioissa hyvinkin konservatiivinen. "Yksi vaaliasetelmiin perehtyneistä asiantuntijoista on kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara.

Millainen joukkopako odotettavissa kirkosta?

Mielenkiintoista nähdä miten tuleva kirkon vihkimiskäytäntö (jos sellaista on) - ja varsinkin sen rikkominen - tulee vaikuttamaan kirkon jäsenmäärään. Uskonpuhdistuksen eli reformaation juhlavuonna poispoikkeaminen Raamatun sanasta tuskin jäänee ilman vaikutusta.

http://m.iltalehti.fi/paakirjoitus/201701252200060058_pk.shtml?orig_ref=...

Pyrrhoksen voitto kirkon liberaaleille.
 

Siltä se näyttää kun kirkosta katsoo

"Nykyinen institutionaalinen uskonto repii itseään kappaleiksi ulkoapäin ja luhistuu samalla sisältäpäin."
(John Spong)

Kirkon hankala yhteiskunnallinen perimä

Kirkon historiassa tapahtui 300-luvulla merkittävä muutos. Sitä on kutsuttu konstantinolaiseksi käänteeksi. Kirkosta tuli ensiksi sallittu ja 300-luvun lopulla kristinuskosta tuli ainoa sallittu uskonto Rooman valtakunnassa. Keisari kosi ja kirkko suostui naimakauppaan. Kaikki pakanalliset kultit kiellettiin vuonna 392. Pakanauskontojen temppelit tuhottiin ja keisari Theodosius kielsi pakanoiltsa julkiset virat. Tässä prosessissa käytettiin myös väkivaltaa.

Avioliittolaki - ev.lut. seurakunnan Helsingin hiippakunta- kirkosta eroaminen

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole vielä astunut voimaan Suomessa. Kun jo syystä sosiaalisessa mediassa käydään kuumaa ja tunteellista keskustelua pitäisikö ev.lut kirkon jäsenyydestä erota.

Muun muassa siksi, että jos 1.3.2017. spn-laki astuu voimaan. Helsingin srk-neuvosto ja hiippakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen vihkiä samaa sukupuolta olevat parit avioliittoon heidän sitä pyytäessä tai siunata maistraatissa vihittyjen homo tai lesboparien avioliitot kirkon tiloissa, heidän sitä pyytäessä.

 

Politiikka ja kirkko meni jo

Politiikka eijjole ennää meän yhteisten asioitten hoitoa, son ison rahan edistämistä, vai onkosse?

Suomen ev-lut-kirkko eijjole rakastamista, ko son politikointia ja ihmisten arvostelemista ja tuomittemista?

Hei mistäs sitä tietää, minkä valittee, minkä pois jättää, mihin puuttuu, mihin yrittää vaikuttaa?

No ei misthään, ei sitä tiäkhään.

Reformaatio, adiafora ja avioliittolaki

Reformaation 500-juhlavuoden lähestyessä luterilaiset kirkot etenkin Länsi-Euroopassa valmistautuvat juhlavuoden viettoon kahtalaisissa tunnelmissa. Kerran voitokas ja nopeasti levinnyt tulkinta kristinuskosta on joutunut tilanteeseen, jossa uskonnon merkitys yhteiskunnassa on nopeasti vähentynyt ja ohentunut. Uskonnosta on tullut yksityisasia ja sen paikka kuuluu yksityiseen piiriin. Reformaattoreiden ydinsanoma (”jumalattoman vanhurskauttaminen”) saattaa vastata kysymyksiin, joita ihmiset eivät kysy.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä