*

Kulttuurikritiikkiä - Arhi Kuittinen Kulttuurikritiikkiä - suomettumisen pitkä varjo pelokkaiden maassa

Kaikki blogit puheenaiheesta PISA

Pisa, kunnat ja harhapolut

Tiedätkö sinä, mikä Pisa-keskustelussa on pielessä? Mitä on jätetty kertomatta? Varmasti sinäkin olet huomannut, miten viime päivinä on paljon keskusteltu tuoreesta Pisa - tuloksesta. Noista keskusteluista on jäänyt muutama aivan ratkaisevan tärkeä asia huomioimatta! Tulokseen liittyen kritisoidaan isosti koulutuksen ja sivistyksen kentällä menossa olevia uudistuksia. Kurkistetaanpa kuitenkin hieman syvemmälle, sinne missä juuret nykyiseen Pisa-tulokseen, ja moniin muihin ongelmiin, oikeasti ovat.

Jos tavoitamme uuden OPS:n hengen, valmistaudumme seuraavaan Pisaan.

Jos haluamme pärjätä Pisassa paremmin, on syytä pysähtyä ja miettiä, mitä testi oikein mittaa? Jokaiselle lienee tuttu lause: ”Pisa mittaa vain arkielämässä tarpeellisia taitoja. Toista on Timms, jossa otetaan mittaa jatko-opintokelpoisuudesta.” Sain kunnian osallistua kolmen matematiikan kompetenssin huippututkijan, Jeremy Kilpatrickin, Mogens Nissin ja Ross Turnerin, kurssille Oslon yliopistossa 2014. Kyseiset herrat ovat sekä Pisan että Timmsin terävintä kärkeä. Tuon kurssin jälkeen olen ollut Pisan pauloissa ja ymmärtänyt paremmin sen kauneuden.

Lahjakkaiden Pisa-tulokset ovat laskeneet – mutta tästä ei saa puhua?

Peruskoulumme hyvä maine on pitkälti perustunut Pisa-tuloksiin, joita on hehkutettu osoituksena korkeasta koulutusjärjestelmämme tasosta. Syyksi hyville suorituksille on esitetty suomalaisten opettajien korkeaa koulutustasoa sekä "tasapuolista" julkista koululaitostamme. Suomi loisti Pisassa vielä vuonna 2006. Tämän jälkeen tulosten lasku on ollut dramaattista.

Suomen tytöt ovat timanttia – miksi pojat eivät yllä PISAssa samaan?

Hyvää itsenäisyyspäivää, osaava Suomi! Olemme juuri julkaistujen PISA-tulosten perusteella edelleen koulutuksen kärkimaa. Huolta herättää kuitenkin koulutuksen tasa-arvo. Etenkin tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kasvaneet. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tytöistä toiseksi parhaimpia. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat uhkaavat pian jäädä kärkikymmenikön ulkopuolelle. Suomalainen malli siis toimii – mutta ei yhtä hyvin kaikille.

Koulu ei kiinnosta — miksi pitäisikään?

Kun PISA-tulokset julkaistaan tänään muutaman tunnin päästä, alkanee jälleen valtava harmitus, ylitulkinta, kammoksunta ja yleinen paheksunta sekä nuoria, koululaitosta, opettajia, vanhempia että koko nykyistä maailman menoa kohtaan. Muistellaan kuinka ennen kaikki oli paremmin ja kuinka kyllä jokainen edeltävä sukupolvi oli parempi, ahkerampi, viisaampi ja parempi koulussa. Vaikka noista ei mikään tietysti paikkaansa sellaisena pidäkään, varsinkaan tuon kouluasian suhteen, mutta se on se miltä asiat tuntuu.

 

Suomi on EU:n ykkönen!

Suomi on saavuttanut jälleen EU:n piikkipaikan. Sarjassa „Euro-19“ taakse jäi niin Ranska, kuin Kreikka, joten edellisten hallitusten saamattomuus ei ollut turhaa!

 

Me olemme parhaita lypsämään valtiota myös yleisessä sarjassa (EU-28) ja jätämme taaksemme kaikki Euro-ansan ulkopuoliset „douppaamattomat“ kansat!

 

Kiitoksena huippusuorituksesta Oy Suomi Ab lahjoittaa nykyisen ja kahden edellisen hallituksen ministereille omakotitontin kuusta ?
 

Voiko PISA pisteitä syödä ?

Näin koulutusvälikysymys viikolla haluaisin kysyä miksi Suomi, jossa ylpeillään korkeatasoisesta koulujärjestelmästä, on  tieteen tasossa jäänyt jälkeen Eurooppalaisista kilpailijamaista.

 

Tosiasioita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamisesta peruskoulussa

Riippumaton viranomainen, Valtiontalouden tarkastusvirasto teki vähän julkisuutta saaneen selvityksen, miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden, PISA-tuloksilla mitattu osaaminen on keskimäärin heikompaa peruskoulun aineista ainakin äidinkielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä