*

Kulttuurikritiikkiä - Arhi Kuittinen Kulttuurikritiikkiä - suomettumisen pitkä varjo pelokkaiden maassa

Kulttuuri

Sivu 1 | 2 | 3 | 4 | 5 »

Näkyykö sankareita?

Sankari eroaa niin sanotusta tavallisesta ihmisestä poikkeuksellisten kykyjensä, onnensa tai rohkeutensa vuoksi, joiden avulla hän yltää sankarillisiin tekoihin. Rohkeus on uskallusta tehdä asioita välittämättä pelosta, kivusta, vaarasta, epävarmuudesta tai pelottelusta.

Kulttuurin opetus, ja näytelmät, please, takaisin kouluihin

Onhan mielenkiintoista, että nuorikin ihminen perustaa arvonsa ulkoisiin asioihin.

 

Ihminen on köyhä monesta syystä, ja on monenlaista köyhyyttä !

 

Nykyisin ilmenee eniten sitä mielen köyhyyttä. Tässä osa elämän näytelmästä.

 

Yksin oot sinä ihminen

Elokuvan voi tehdä niin, että pyrkii saamaan salin täyteen ihmisiä väkisin viihdytettäväksi tai sitten voi pyrkiä tekemään elokuvan, jolla on sanottavaa. Salpa on vaikea, haastava ja vaikuttava. Lisäksi se herättää kysymyksiä siitä, miksi asiat ovat kuten ovat.

Kun tieto on liikaa

Kun tieto saa yhteiskunnassa liiallisen valta-aseman, satumetsän olemassaolo vaarantuu.

Elämme ylenpalttisessa informaatiotulvassa. Tuosta asiasta ei ole yksilölle haittaa, jos tiedon pänttäämiseen ja osaamisen velvoitukseen ei liittyisi painostusta.

Onko yhteiskunnastamme tullut niin tietovoittoinen, että normaali opetus ja koulunkäynti ei riitä, vaan opetuksen tasoa ja oppimisvelvoitteen täyttymistä oppilaan osalta täytyy mitata tieteellisesti niin, että osaamisvelvoite on määritetty kasvavaksi käyräksi.

"Sota" ja sen synty kaikilla tasoilla.

Miksi ihmeessä aina jossakinpäin nahistellaan keskenään, jopa soditaan.  Aina.  Kaukoidässä on ideologia -ja valtataisteluja.  Energiasotia, etupiirierimielisyyksiä, heimokahinoita ja ties mitä.

Oikeamielisyys kunniaan!

Luettuani useita artikkeleita tällä foorumilla, olen havainnut useimmista niistä käyvän ilmi, että kirjoittaja vaatii oikeamielistä suhtautumista meitä kohtaan niiltä yhteiskuntamme vaikuttajilta, joilla on valta päättää puolestamme. Monet kirjoitukset ovat pelkkää politikointia ja pyrkimystä kalastella ääniä. Myös muita motiiveja olen kirjoituksissa ollut havaitsevinani.

 

On toki hyvä keskustella ja kertoa mielipiteistä, olivatpa ne omia tai lainattuja, etenkin jos ne ovat todella rakennukseksi ja hyödyksi.

 

Medianomien inkvisitio

Keskiajalla moni poltettiin ristin periaatteiden alla kerettiläisyydestä – siellä meni arkijärkisiä, hupsunhöyrähtäneitä, suuria innovaattoreita sekä maailmanlopun ennustajia – kirkon inkvisitio toimi tehokkaasti ja roviot hulmusivat. Pappien kädet olivat veressä ja kidutuskammioihin jonotettiin.

Kollektiivinen uskonto on tavalliselle ihmiselle hyödytön

Elämä on ihmisen henkilökohtainen todellisuus, ja jokainen täysivaltainen aikuinen on oman elämänsä ainoa vastuunalainen asiantuntija. Hyvään elämään  ihminen tarvitsee uskoa siihen mikä on totta ja oikein. Siksi laitostettu uskonto on ihmiselle hyödytön.

 

Tiimityö voi auttaa, tai estää, kehitystä

Eteeni osui kerran kertomus, jonka uskottavuutta epäilin, vaikka tiesinkin, että vuoden 1992 jälkeen, ja jo ennenkin, maailman yhtenäisyyttä rakennetaan, konsensus päätöksillä.

 

Nyt sama tarina toistuu, ja täytynee uskoa, että korkeimmalla virkamiestasolla on menty mukaan systeemiin, joka ohjaa edelleen moraalittomuutta. Ajatellaan siis, että tarkoitus pyhittää keinot! Tarinaa rapakon takaa.

 

Mitä nämä keinot ovat?

Sivu 1 | 2 | 3 | 4 | 5 »
Julkaise syötteitä